Näytetään tekstit, joissa on tunniste säenovelli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste säenovelli. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 19. tammikuuta 2025

Edes kuolemalle hän ei kelvannut


Naiset seisovat hänen edessään 
hoitajan vaatteissaan
Puhuvat ääneen
kuin hän ei olisi ollenkaan paikalla
kuin hän olisi yhtä aikaa nähtävyys
ja täysin näkymätön

Pohtivat hänen ajatuksiaan,
typerät typerät ajatukset
”Tuskin on kovin paljoa miettinyt mitään”
”Nyt ei senkään vertaa”
Vaikka hän ei muuta ole tehnytkään

Miettinyt mikä hänessä on vialla
miksi on erilainen
miksi hän ei osaa
pysty
kelpaa

Miettinyt mitä kannattaa sanoa
mitä jättää sanomatta
miettinyt mitä muut ajattelevat
jos hän vastaa kun kysytään
tai jos on hiljaa
kun ei halua
tai uskalla vaikka niin kovasti haluaisi

Miettinyt mitä rikkautta
on olla oma itsensä
jos sellaisena ei ikinä ole riittävän hyvä
Onko hyvää hänessä edes olemassa
jos kukaan ei sitä näe

Miettinyt typeriä, typeriä ajatuksia
joita toiset ovat hänelle syöttäneet
niin kauan että on alkanut uskoa niihin
vaikka pieni ääni sisällä on vielä yrittänyt huutaa
että sinä olet oikeassa ja ne kaikki muut väärässä
Ajattelemattomia
purkavat omaa pahaa oloaan sinuun
Älä usko niitä älä usko älä tee mitä ne pyytävät mitä käskevät mitä vaativat
Älä
tee
sitä

Ja sitten kaiken jälkeen hänellä on entistä enemmän aikaa ajatella
kun ei enää mihinkään muuhun pysty
kun hänestä on tullut se joka jo ennen alkoi uskoa olevansa
Pelkkä taakka
Kunpa olisi tiennyt paljonko siihen oli vielä matkaa
typerät typerät ajatukset

Eikä hän kestä äidin ikäväksi verhottua itkua
siitä ettei hän koskaan enää pysty viemään loppuun sitä mitä oli ajatellut yrittää vain yhden kerran

sunnuntai 12. toukokuuta 2024

Äidille

Kun lapseni olit vasta kasvamassa kohdussani

minä vannoin tekeväni toisin

niin monta asiaa

Sillä minä muistin

mykkäkoulut

ilmapiirin jossa ei tohtinut aina

edes hengittää

ettei siitä kuuluva ääni olisi suututtanut sinua


äiti


Kun ei uskaltanut kysyä

vaikka oli kysyttävää

Ei se pelottanut ettei vastaus olisi oikea

tai että oltaisiin eri mieltä

vaan ettei saisi vastausta lainkaan

Kysymys jäi ilmaan

leijumaan

Mutta raskaampana leijui

se hiljaisuus, joka vastasi enemmän

kuin olin valmis kestämään


Niin minä vannoin

pienet värähdykset vatsallani

Minun lapseni ei tarvitse pelätä

omaa äitiään

luoja paratkoon

Sillä niin monta asiaa tulen tekemään toisin

Sukupolvea viisaampana välttämään

kaikki ne karikot joihin

pienenä itse jouduin kompastelemaan


Ja minusta tuli äiti

täydellinen

ainakin halusin olla

Yritin, minä todella yritin


Olin ylpeä siitä etten riidellyt

vaikka ärsytti

Olisi ehkä joskus pitänyt opetella

sillä minä vaikenin


äiti minä vaikenin niin kuin sinä


Vaikka tiesin että lapseni tulisi laillani

muistamaan mykkäkoulut lopun ikäänsä

eikä ikinä saisi mallia siitä mitä on riidellä


ja sopia


Ja kun istun sohvalla

jälleen kerran vaikenemassa

riitelyn sijaan

piilottamassa ne tunteet, joista ei osata puhua

Puhelin kädessäni

selaan toisten kulissielämiä somesta

ja postaan sinne omani


Kännykän kelmeässä valossa

sen kuvaruudulta heijastuvat vastaan sinun kasvosi


äiti

Miksi hän tekee näin?

  Miksi hän tekee näin? Vuosia, vuosia tulee valmiiseen pöytään jättää tiskit siihen jos astianpesukone pitäisi tyhjentää ottaa omat pu...